さようなら

Joo tää tulee varmaan yllätyksenä niille lukijoille jotka ei tunne mua henkilökohtaisesti, mutta tosiaan mun vaihtovuosihan päättyy siis huomenna. :--D en oo yhtään jäljessä postauksissa en. Huomenna pitäis jo nousta koneeseen kello 12.05, istua siellä 10 tuntia 20 minuuttia ja sit sitä oltaiskin jo Suomessa. Ihan höpöä.

En nyt ala kirjoittelemaan tähän mitään syvällistä lopputekstiä mun vaihtovuodelle kesken kaiken, koska aion kyllä kirjottaa tän blogin varmaan loppuun sit Suomesta käsin, on vielä ainakin mun viikon vaihto Kanagawaan, se kun käytiin äidin kanssa Hiroshimassa, mun synttärit, kuorokilpailu, joulu, uusi vuosi, ghiblin museokäynti, kavereiden kanssa oleskelut ja kaikkea mahdollista siltä väliltä (saa nähdä jaksanko loppujen lopuks kirjottaa, yritän parhaani), mut ihan vaan näin tiedoksi kaikille : ) en oo vielä ees saanut pakattua loppuun ja kirjeitäkin on vielä kirjoittamatta, oi voi. Niin ja mulla on kaiken lisäks nuha. Ei kiva. Menee varmaan tää yö kyllä valvoessa.

Mutta! Vahvempana ja varmempana takaisin kohti koti-Suomea, saa nähdä mitä siitäkin sitten tulee. Odotan innolla ja peläten, iloisena ja surullisena. Valmiina kohti uusia haasteita. Tässä tää nyt sitten oli, toistaiseksi. Nähdään taas, Japani. 絶対にまた来るから、絶対に忘れないから。待っててね。じゃね。

mä ja mun uusi ystävä jota mun tulee kyllä varmasti kova ikävä. <3

Avoimet ovet

..eli Open House, eli Bunkasai. Kerran vuodessa koulut toivottavat ihmiset tervetulleiksi pitämään hauskaa ja katsomaan, minkälainen ilmapiiri koulussa on ja mitä kaikki ovat yhteisvoimin saaneet aikaan. On puhekilpailuja, esitelmiä, erilaisia kerhojen esityksiä, musiikkia, tanssia, sen sellaista. Luokat sen sijaan muuttuvat labyrinteiksi, roolipeleiksi, pikaruokaloiksi, teattereiksi, pikkupuodeiksi, pelihalleiksi - milloin miksikin. Sen saavat luokat päättää ihan itse. Minun koulussani vähän vähemmän kivaa oli kyllä se, että ruoan valmistus ja myynti oli ruokalan ulkopuolella kiellettyä :D niin ja ns. "vaaralliset" kummitustalot oli myös kielletty. Olen kyllä tähän asti käynyt muiden koulujen bunkasaissa ainakin kolme kertaa ja kaikissa näitä kuuluisia bakeyashikeja eli kummitustaloja kyllä löytyi, jaloista napattiin kiinni ja säikäyteltiin, piti ryömiä täysin pimennetyssä huoneessa pulpettien sun muiden alta ja niin pois päin. Mutta eei, kun ne on vaarallisia >_>

No, eipä se kyllä loppupeleissä haitannut. Olen tähän asti saanut jo melko hyvän kuvan siitä, missä kouluni seisoo muiden Japanin koulujen rinnalla. Se on hyvin omanlaatuinen ja tietyssä mielessä ankara, klubeiltaan heikko mutta tunnelmaltaan lämmin oppilaitos :) sen tuloksena syntyi tämänkin vuoden Open House, jota ystäväni sanoivat tähän astisista parhaaksi - olinhan minäkin paikalla. Itse asiassa ensimmäisenä koko vuoden ajan olevana vaihtarina, pisteet siitä.

Neljäs A-luokka muuntautui Halloween-teemaiseksi peliluolaksi, B-luokka otti esikuvakseen Disney Sean uuden Toy Story -ampumapelin, C-luokka pukeutui planetaarioksi ja me, D-luokka, tarjosimme kävijöille mahdollisuuden pelastaa maailma. :D Valmistimme siis luokastamme lautapelimäisen seikkailuroolipelin, jossa oli viisi pysähdyspaikkaa joissa täytyi aina tehdä jotain.

Viikkoa ennen Open Housea ruokailuun asti oli oppitunteja ja sen jälkeen loppuun asti suunniteltiin ja valmisteltiin oman luokan tekelettä, sekä myös käytiin harjoittelemassa puheita ja tarkastamassa näyttelyitä. Yleisesti siis valmisteluja. Oli kyllä tosi kiireistä aikaa, koska oon vaihtari niin multa oli pyydetty paljon ja halusin oikeasti vaan olla mun luokan kanssa tekemässä tota meidän juttua, mutta eei. Sitä ennen mun täytyi kirjoittaa puhe ja opetella se ulkoa, etsiä ja liimata ja leikata ja kirjoittaa kasaan ihan jumalattoman iso esittelytaulu Suomesta (nyt ei puhuta aa nelosista tai vitosista, puhutaan ovista), kirjoittaa englannin väittelyyn aina vaan uusia ja uusia argumenttipläjäyksiä koska jostain syystä meidän joukkue vaan joka kerta voitti ja voitti :--D teki mieli vaan antaa olla ja hävitä, olin ainut ketä ees osas englantia koko porukasta niin sain sit osakseni kirjoittaa ja korjailla ihan kaiken, kuten myös kuunnella vastapuolen väitteet joka kerta ja kirjoittaa parissa minuutissa niille vastalauseita ja esitellä ne itsevarmasti yleisölle. Nice. Mitäs muuta.. Ai niin ja sitten tosiaan soitin klarinettia jousiorkesterin kanssa, Mozartia ja Ghibliä, mm. liikkuvasta linnasta yks kiva kappale :3 Oli tosi kiireinen mutta kiva viikko. Perjantai olikin sit ihan täysin pyhitetty valmisteluille ja lauantai ja sunnuntai oli sitten päivät jolloin porukkaa tuli vierailemaan.

Tässä tunnelmia tiistailta, huomatkaa eritoten Rika-chan ja pullo sekä edessä olevat kaksi olentoa jotka yritti piiloutua kameralta mutta epäonnistui.

Bunkasaihin kuuluu luokan kanssa olo ja hauskanpito, mm. erilaisiin asuihin pukeutuminen. Itse olin taas Alice in Wonderland, jossa mm. kesällä juoksin maratoonin host-siskon kanssa : D sain siis luokan osalta myös sen mukaisen roolin, mutta siitä lisää myöhemmin.

Asuja ja taululla sotasuunnitelma.

Perjantaihin asti oli luokan osalta oikeastaan vain sunnittelua, kunnes sitten alettiin tositoimiin, pulpetteja kaadettiin ja teipattiin yhteen korkeiksi seiniksi jotka päällystettiin roskapusseilla, valmistettiin meille myös pieni hengailutila luokan sisälle jossa ei moni ehtiny kiireiltään edes käydä, mutta aina välillä sieltä joku ryömi esiin :--D valmistettiin myös jättinoppia joita kävijöiden piti heittää ja astella lattiaan teipattuja lappuja pitkin joissa luki kaikkea ihan randomia, "pandat on söpöjä" ja "en nukkunut viime yönä kuin kaksi tuntia, olisi parasta nauttia tästä" ja silleen. Ja tosiaan ne viis pysähdyspaikkaa, ekassa piti pimennetyssä tuoleista ym kasatussa miniluolassa etsiä avainta, mitä siellä nyt feikkimatoja sun muuta roikkui häiritsemässä. Siinä oli ilmeisesti joku Sherlock Holmes -etsiväteema mut joo, se vähän katos matkan varrella, kuten melkein kaikki muutkin teemat joita meillä oli hyvin monta, harry potterista lilleri lalleriin, joka kyllä osittain toteutui tokassa stopissa :)

Tehtiin sanomalehdistä, kankaasta ja teipistä kananmunia, joille pyrittiin piirtää mahdollisiman ärsyttävät naamat, niin että niitä tekee mieli heittää jollain koska se oli tarkoituskin :--D tosin loppujen lopuks nää päätti et ne ei tahdo tehdä meidän kanssa yhteistyötä (tippuili kun ei pitänyt ja kaatuili kun ei olisi tarvinnut, mokomat) joten Open Housen ekana päivänä tää stoppi pidettiin kiinni, tokana päivänä vaihdettiin se pallolla heittäminen laatikkoon, jossa oli reikä, jota piti pamauttaa niin että sieltä reiästä tuli ilmaa jolla sit sai nää munatoverit kaadettua. Sunnuntaina tuli siis korvat aika kipeeks. XD

munalaguuni

huomatkaa kengät ilman omistajaa

Kolmannella stopilla oli ilmeisesti jotain tekemistä Peter Rabbitin kanssa, siis sen englantilaisen sadun, mikä ikinä onkaan suomeks. :--D renkaanheittoa porkkanoihin siis.

Neljäs stoppi oli se jossa vietin suurimman osan ajastani kun luokassa olin. Tässä piti vetää miekka kivestä ja seuraavassa stopissa sitten tappaa lohikäärme ja pelastaa maailma, joo, tää juonen kehitys oli vähän nopea. Pääpointtina oli tässä kuitenkin varmaan loppujen lopuks se, että olin söpö ja osaan japania :--D se vana joka meidän luokkaan tuli mun perässä kun kävin vessassa vaihtamassa vaatteet, haha. Mua käytettiin hyväksi. No, vaihtarina en saa valittaa. Yhdet ykkösluokkalaiset kävi varmaan kuus kertaa ja vilkutti iloisina kun ne tuli tohon miekkastoppiin, kuulin viikkojakin ton jälkeen kun alempien luokkien oppilaat kuiskaili et "arisu arisu" (eli siis Alice) kun menin ohi :'D

Mut tosiaan, tehtiin kavereitten kaa noi miekat pahvista ynnä muusta ja kivi (jota luulin eka taloksi) käytiin sprayaamassa ulkona, ton reiän avaaminen siihen oli aika groteski operaatio. Kun porukkaa sitten tuli siihen niin vedin roolini Alicena sen kellon kanssa juoksevan kanin kera, eli siis kaverini : D kerrottiin että iik iik lohikäärme on ilmestynyt ja vain sinä voit meidät pelastaa oi suuri ja mahtava sankari, ehkä sinä saat tämän miekan vedettyä, minä en ainakaan saa, ym ym. Se kyllä asteittain muuttui vähän, improttiin erilaisia variaatioita ja vikoina tunteina se meni sit siihen että toi kani oli muka kuollut (oikeesti Shokei oli väsynyt ja halus vaan nukkua niin se jätti mut yksin vetämään jotain epätoivoista monologia, nyyh 8( mut ihan hyvin selvisin) ja itkin siinä sen vierellä ja sit pillitin stopille tulleille miten lohikäärme tappoi mun ystävän, auta pliis, kosta mun ystävän puolesta, ai niin ja tässä muuten miekka. Hyvää matkaa.

pääpahis

Tässä tää hirmuinen lohikäärme sit on, luokan pojat väänsi tätä aika kauan ja sitä sidottiin moniin eri paikkoihin ja mietittiin et mitä sille vois oikein tehä :--D meni sit siihen et teipattiin toi sen suu silleen et sen saa sillä miekalla lyötyä auki. Ei hirveen jännittävää, mut no, pääasiana ei olleet ehkä ne jotka tonne luokkaan tuli vaan se, että saatiin yhteisvoimin ees jotain aikaan. Tässä oli teemana muuten Harry Potter, mut nää teemat vähän matkan varrella jäi johonki, haha. Mut joo, muissakin stopeissa oli siis jotkut vuorosanat ja kyllä Sakurai jotain höpötti Voldemortista mut en sit taas tiiä miten se liittyy mihinkään mitä tuolla luokassa tapahtu 8'D loppuun mennessä toi lohikäärmepaikka oli ehkä kaikista kovaäänisin ja rajuin, Sumire ja Miwako veti jotain omaa showta siinä, kävijätkin vaan tuijotti silmät pyöreenä, haha. Ja tähän kaikkeen oli lisänä sit vielä ne jättinopat joissa ei periaatteessa ollu mitään ideaa ja tosiaan lattiassa olleet laput.

"Tulee aika yllättäen mutta eikö pandat ookin söpöjä?"

"tulit kodittomaksi", wat

Sit kun oikeasti vedettiin tota niin valothan laitettiin kiinni, tai no osa oli päällä mutta niissä oli sellaset kalvot, punasia ja vihreitä ja tälläsiä jotka loi vähän tunnelmaa. Oli melko pimeetä.

Ja tosiaan mun oven kokonen Suomi-taulu jossa kaveritkin mua auttoi :) alhaalla vasemmalla lukee vähän japanilaisten mielipiteitä salmiakista, on ehkä parempi ettette tiedä. Ei oo ihan kaikkien mieleen :--D tossa taulussa lukee kans mm. pisa-tutkimuksista ja et Suomi oli vuonna 2010 maailman paras maa ja saunasta ja muumeista ja revontulista ja luonnosta ja marimekosta ja musiikista ja joulupukista ja silleen.

Ja tosiaan.. Puheessa kerroin Suomen koulun vapaudesta ja siitä miten japanilaisten järjestelmä ihmisten arvostelusta iän mukaan on mulle aika vaikea ja sit loppuun vähän jotain elämänviisauksia maailmasta ja kulttuureista. Kaverit, opettajat ja tuntemattomatkin itki, en oikeesti tajua :'D en kirjota silleen et oikeen haluaisin et kaikki itkee, mut joku noissa vaan aina on. Ehkä se kun mun hiukset on vaaleet ja sit vedän jonku tollasen japaniks ni sit kaikki on silleen vou ja liikuttuu ja itkee. No jaa. Mun edellinen perhekin oli muuten siellä ja näin niitä ekaa kertaa moneen kuukauteen niin mullakin tuli vähän tippa linssiin mut ei siitä sen enempää. Tässä muuten kaks kuvaa meidän englanninväittelystä.

                               

Ja tässä ryhmäkuva jousiklubista + yhdestä pienestä klarinetista c: ja joo. Sit kun sunnuntai tuli ja kello löi kolme, ihmiset valui pikkuhiljaa ulos koululta. Mitä meiän luokalle sitten kävi? No..

:D maanantai oli vapaa ja tiistaina vietiin koulun voimin roskat pihalle ja koulu oli taas entisensä, ihan niin kuin mitään ei ois tapahtunutkaan. Aikamoista tuhlausta, sanoisinko, mut kivaa se kyllä oli. Oon aikamoinen individualistikontrollifriikki niin aattelin koko ajan et mitäköhän tästä nyt tulee, mut jossain vaiheessa annoin sen vaan sitten olla ja tein muiden mukana sitä mihin ryhmän ideat vei. Musta ei oo vieläkään tullut mikään mielipideetön kala, mutta se vaan, että tällasetkin kokemukset on tärkeitä ja taito pystyä olemaan ryhmän jäsen ei oo ikinä pahaksi. Tää Japanin "yhdessä pystymme mihin vaan" -ajattelutapa on kyllä aika jännä. Ja ryhmänä nää kyllä tosiaan saakin tosi paljon aikaan, ehkä sen takia täältä tulee niin paljon kaikkea teknologiaa sun muutakin.

En ehtinyt oikeen kiertää koulun muita paikkoja kun aina piti olla jossain. Yhden kerran kävin seisomassa pari minuuttia mun vanhan 5D-luokan oven edessä, mut kaikki oli jossain väittelyssä tms. niin en ees mennyt sisään, mitä nyt katsoin luokan ulkopuolen koristeluja kunnes palasin sinne minne kuuluin. Kuten totean tässäkin Mayulle lähettämässäni viestissä, en tosiaan ehtinyt kierrellä mut ei se edes haitannut, meidän luokka kun oli varmasti kaikista paras. :)

Taiteentäyteinen lokakuu (+ ikea)

Lokakuu. Ensinnäkin, käytiin äidin kanssa läheisen puiston uimahallissa uimassa, mikä oli kokemus sinänsä, totta kai Japani on Japani jopa uimahallissa, jossa joka tunnin välein on 5 minuutin tauko jolloin kaikkien pitää tulla pois altaasta ja on erikseen kävelyrata, todenteolla uimista -tyylinen rata ja vapaarata, joissa kaikissa menosuunta ja tulosuuntakin on päätetty :D niin japanimaista, nauratti vähän <3 syötiin jossain italialaisessa (kyltissä luki Italian sijaan et Itarian, taas jälleen, Japani XD) lounasta, oli semihyvää tiramisua tarjolla. Käytiin kans samana päivänä ehkä mun lempikaupassa täällä, Book Offissa, jossa myydään mm. vanhoja vaatteita, kirjoja, sarjakuvia ja figuureja.

Koulussa oli taas kokeita, joiden aikana sain kokonaisen luokkahuoneen omaan käyttööni. Mitä nyt siellä hengailin, otin turhia tekotaiteellisia kuvia ja opiskelin japania. Mun vapaaehtoisopettajia tuli joka päivä normaaliin tapaan tunnin verran mun seuraks, juteltiin vaan kaikkea syvällistä ja katottiin vähän kanjeja.

Esimerkki petto botorusta, pikkupulloista juotavaa joita täällä on ties minkälaisia mielenkiintoisia makuja joita aina huvikseni testailen. Sit kans mun laukussa roikkuvat toverit, ne on tähän mennessä taas vähän lisääntyneet mutta enivei :D muoviset herkut on ehkä söpöimpiä ikinä.

Tältä nää luokkahuoneet näyttää, enkä tiiä miks otan joka kuvan vinoon.

Tossa vähän esimerkkejä mun ahkerasta opiskelusta täällä, en silleen hirveesti tunneilla jaksa olla mukana kun en kuitenkaan tee kokeita tai saa mitään numeroita. Suomeessa sitä taas sitten riittää, kurssia toisen perään. Mitä nyt enkussa otan osaa ja muuten sit teen omiani, oon yllättävän hyvin keksiny tekemistä koko vuoden ajalle etten oo vaan nukkunu kaikkien muiden tapaan :D kanjit on silleen aika mielenkiintosia, tykkään vaan raapustella niitä yksi toisen perään.. Jos ei tiedä kanjeja, ei silleen hyvin tajua japanilaisten ajattelutapaakaan. Kun sanoo jonkun sanan, sillä on kyllä merkitys, mutta kun kirjoittaa sen, merkitys laajenee sen myötä mistä kanjeista se muodostuu. Samaa asiaa tarkoittavia kanjiyhdistelmiä on tosi paljon, niiden vivahde-erot käy välillä hermoille kun ei vaan tajua 8'D

Kokeitten vikana päivänä oli Tsuchiurassa hanabitaikai eli ilotulituksia, sellanen pari tuntia kestävä rykelmä mihin eri yhtiöt ym. laittaa oman esityksensä peliin kisaamaan. Taustalla soi musiikki ja taivaalle nousee mm. sydämiä ja hymynaamoja, jotka kyllä aina välillä feilas :'D Paljon värejä ja muotoja ja sen myötä ihan jumalattoman kova pauke koko ajan. Oli kyllä tosi nättiä, ei siinä mitään C: käytiin siellä siis mun japaninopettajan, Kan-sanin ja sen perheen eli myös tyttären ja sen tyttären kaverin kanssa, jotka molemmat siis on samassa koulussa vitosluokkalaisia (siis sillä luokka-asteella millä olin ennen kun vaihdoin nelosiin). Ne on molemmat ihan hyviä tyyppejä, mut ei mitään mun sydänystäviä silleen. Mentiin Kan-sanin luo ja syötiin vähän jotain ja vaihdettiin vaatteet kunnes sitten lähdettiin.

Tällästä. Sato ihan kaatamalla kun käytiin vähän kiertelemässä ennen ilotulituksien alkamista, jäätiin tollasen sillan alle (josta oli muodostunut vesiputous) kolmistaan jumiin kun oltais kastuttu sekunnissa ihan läpimäräks vaikka oli sateenvarjot ja kaikki. Oltiin kuitenkin rohkeita ja juostiin sateen vähän laannuttua juostiin takaisin autoon.

Kan-sanin tytär ja sen kaveri, sekä kauhupeli jota pelattiin sen kännykällä tylsyyteemme :--D oli ihan interesting, tollasta perus japanilaista kauhua missä pitkähiuksinen kuollut tyttö tunki ikkunasta sisään ja silleen. Ne oli koko ajan ihan kauhuissaan mut oon nähny pahempaankin, selitin niille sit vähän mm. Amnesiasta ja ne sano et suomalaiset on hulluja :D haha. Siinä sit aikamme auton lämpimässä kuivateltuamme sade lakkasi.

Double rainbow!

Tälläsen näyn jälkeen mentiin istumaan omalle varatulle paikallemme ja taas niistä peruskojuista ostetun ruoan kera kateltiin siinä sitten ilotulituksia koko ilta :3 en saanut taaskaan hirveen hyviä kuvia mut laitan tähän nyt muutaman. Tunnelma oli jees.

taide5.jpeg

Käytiin lokakuussa kans perheen kanssa Ikeassa, jossa vierailin itse asiassa ekaa kertaa koko elämäni aikana :--D sitä varten piti tulla tänne Japaniin asti. No, kerta se on ensimmäinenkin. Mitä nyt vilkuilin hyllyissä olleita ruotsinkielisiä kirjoja ja totesin että en tajua sanaakaan, on se kiva sit paluuta seuraavana päivänä mennä johonkin ruotsin kaksoistunnille istumaan ja hymyilemään tyynesti kun kaikki menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Oon kateellinen kesän lähtijöille kun ne palaa joskus heinäkuussa ja sit on vielä kuukausi aikaa rauhoittua ja sopeutua taas Suomeen siinä missä me japanilaiset joudutaan heti tositoimiin :D

parkkipaikka ja lamppu joka mulle hankittiin et voin lukea illalla sängyssä :D jee.

yakisoba jota syötiin ennen paluuta, nom.

Japanin kouluissa on aina kerran vuodessa ns. koulun festivaali eli bunkasai, open house, mikskä sitä nyt haluaakaan kutsua. Avoimet ovet, niin sanotusti koulun tatemae. Tsukuban yliopistollakin oli jokavuotinen gakuensai (siksikin sitä voi sanoa), jossa me host-äidin kanssa päätettiin käydä. Oli siellä ties minkälaisia tieteitä ja logioita esittelemässä läpimurtojaan, mutta mua kiinnosti eniten taidepuolen näyttely, jossa olikin kyllä sit tosi upeita töitä. Jaan teille tässä muutaman : )

alkuun tekotaiteellinen self-portrait ja mun sänkyä (+ ikean lamppu)

Tuli mieleen Ghiblin Mononoke Hime

チューした。

ehkä mun lemppari siellä,　「これから」、ほんとそうだからな。頑張るわ。

「それでもいいと君は」

Tällästä. Aloin jo harkita jos hakisin Tsukubadain taidelinjalle mut tulin siihen lopputulokseen etten varmaan pääsis vaikka japania osaankin kun sillä ei oo merkitystä jos ei osaa piirtää :--D angst. Ton lisäks oli sit jotain itsevalmistettuja koruja ym myytävänä, kaikki piti sellasia kojuja, ja sit oli kans folkmusiikki-klubin ylläpitämä ravintola. Sai syödä Etelä-Amerikkalaista ruokaa samalla kun kuunteli hyvää musiikkia, ihan jees. Pääsinpä myös heittämään jotain randomia kermalla päällystetyllä feikkikakulla, tuli hyvä fiilis. Pyysin kyllä anteeks syvään kumartaen sen jälkeen vaikkei ois tarvinnut, näytti vastapuolellakin olevan sen verran hauskaa heitetyks tullessaan XD toi muuten toi työ missä toi nainen syö kukkia, tai puoliks kukkia ja puoliks sormiaan en oikeen tiiä, teki muhun aika syvän vaikutuksen. Tuijotin sitä pitkään.

Restaurante de folklore~

 

"Yliopisto on vapaudessaan epävapaa", huono käännös mutta..

tää kuvaa mun mielestä hyvin japania, kaikki samaan tapaan,
kohti jotain yrityksen toimistoa, nätisti rivissä, hiljaa. silleen tavallaan.

taas blogger kusee nää mun kuvat tolleen mutten jaksa ladata uudestaan, deal with it

Ja sit vielä tämmönen. :--D Tsukuban yliopiston jokavuotinen perinne on se, että taidepuolen mieshenkilöt pitää yllä tällästä kahvilabaarijutskaa. Minkä takia gay? Koska taide on japaniksi geijutsu, jossa on kaksi kanjia, ja niistä toinen, gei, meinaa siis taidetta. Taidebaari. Syvällistä. Ei päästy kyllä käymään kun sinne jonotti ihan hirveesti porukkaa, mutta näytti olevan aika villi tunnelma kun kävin läheisessä vessassa, kuulin vähän kaikkea mielenkiintoista siinä käsiä pestessäni :'D Ei siinä mitään, Tsukubassa on ihan mielenkiintonen yliopisto, ja maan sisällä ihan suhtkoht kuuluisa kun opiskelijoita tulee eripuolilta Japania.

Pidemmittä puheitta, kerronkin seuraavaksi sit meidän oman koulun bunkasaista, tai no open housesta, kun meidän koulu on muka niin kansainvälinen, kukaan ei osaa englantia ja silleen. Lyhykäisyydessään voisin sanoa että oli rankkaa mutta tosi palkitsevaa ja rakastan mun luokkaa. :) mut tosiaan, se jääkin sit kokonaisuudessaan ens postaukseen, 楽しみにしていてね！

Loppuun viel kaks tunnelmallista kuvaa jotka otin eräänä kauniina päivänä kävellessäni koulusta tultuani bussipysäkiltä kotiin. Jee.