Möhköfanttipostaus

Aika pyörii ja vierii ja liikkuu ja menee eteenpäin ja kaikkea sellasta. Mä jotenkin luotan siihen että Suomessa kaikilla on muhun sellanen telepaattinen yhteys että ne vaan tietää kaiken mitä teen täällä ja tuntee mun tunteet ja aina myötäelää mun mukana mutta sitte yks päivä tajusin että eihän se oo niin, ei kukaan tiiä mitä täällä teen ja kenelle puhun ja mitä ja mitkä mun fiilikset on :--D sitten iski paniikki että mut unohdetaan, joten päätin pyörähtää blogin puolelle! Täällä ei oo nettikään toiminut yli kahteen viikkoon kun tanuki (mikähän se on suomeks? No joka tapauksessa tämä) puri taloon menevän nettijohdon poikki.

Asiat alkaa jo käydä niin itsestäänselvyydeks ja tosiaan kun luotan siihen telepaattiseen yhteyteen ni en muista enää mitä oon kertonu ja mitä en, mitä luulen että kaikki jo tietää vaikkei oikeesti oo mitään hajua. Onneks oon kuitenkin ees jossaín asiassa ollu ahkera ja kirjottanut joka päivä täällä tollasta omaa pientä päiväkirjaa, mihin en oo koko elämäni aikana pystyny joten oon tosi ylpee ittestäni nyt. Annan varmaan harvojen valittujen lukea sitä sit kun tuun takas koska sinne on kirjotettu kyllä ihan kaikki XD

taide3.jpeg

Huhtikuun alkupuoliskolla ja puolessavälissä oli hanami, eli täällä siis kukki sakurapuut. Käytiin Chiba-prefektuurissa kattomassa, sellanen aika lyhyt kävelytie jonka varrella oli paljon kaikkia kojuja missä myytiin erilaista ruokaa ja sitten oli pelejä, mm. sellasta kultakalojennoukintaa paperiliuskan varaan :D sit ne sai pussiin ja viiä kotiin, Atsushi oli tosi taitava siinä niin saatiin sellanen jännä musta kala kans, vietiin ne kotiin ja tehtiin niille akvaario, kukaan ei tosin oikeesti osannu hoitaa niitä niin ne on jo paremmassa paikassa, yhyy, raukat. Annettiin niille nimetkin, mm. Bob, Tabemono (japaniksi "syötävä") ja Nalle. Mut joo. Ruoka oli hyvää ja sakurapuut nättejä, söin mm. sellasen sinisen banaanin jossa oli strösseleitä ja yakisobaa eli maustettuja pannulla paistettuja nuudeleita + jotain kasviksia ym :D

Sen jälkeen kun mulla oli ollut koulussa se koti-ikävä selkkaus niin kun yks päivä loppu aikasin niin mentiin maman kanssa läheiselle Tsukuba vuorelle, silleen et saisin vähän rauhottua ja miettiä ja tälleen. Ei kyllä kiivetty ylös asti vaan mentiin sellasella hissijutulla, mut sitte jonkun matkaa kyllä kiivettiin että pääsin sitomaan mun toiveen puuhun ja katsomaan alhaalla avartuvaa maisemaa, miettimään miten onnekas loppujen lopuks oon siinä kun hengitin Japanin raikasta vuoristoilmaa ja pohdin kaikkea syvällistä.

Mama tuli aina perässä ku ei meinannu jaksaa mutta
peitti sen hyvin :--D

Jyrkkä ja rankka nousu vaunun kyydissä..

Sakurapuiden loppusatoa

Mama on ninja

Koska oon mun alueen ainut vaihtari (angst Fukushima) niin mulle on kerätty aika ruhtinaallinen porukka kaikkia muita kontakteja, mm. mulle koulussa ma/ti ja to/pe opettaa joka päivä eri tyyppi japania aina viikottain, niitä on yhteensä kuus tyyppiä ja viis niistä on koululaisten vanhempia, joista taas kaks on mun kaa samalla luokka-asteella. Siitä on ollu kyllä vähän juttua kun ne ei oo ammattilaisia niin ne ei NIIN hyvin osaa opettaa, tai sitten oon vaan jotenki erityisen vaativa :'D mut alussa ne ei jotenki ymmärtäny et osaan kyllä puhua jo jonkin verran japania, jotain yli kuukauden käytiin läpi sellasia niin yksinkertasia juttuja ettei mitään rajaa, tyyliin hei minä olen Miili. Ja vaikka kuinka jankutin että joo mää tajuan kyllä nää asiat ni mitään ei tehty. Nyt on kyllä jo siirrytty vähän haastavimpiin juttuihin, mm. luetaan sanomalehtiä ja sellasta, ja aina kun sanon että ymmärrän tän jutun niin mua jopa uskotaan, mutta meni jonkun aikaa että tälle tasolle päästiin. Noiden AFS tuntien lisäks opiskelen tunneilla ittekseni kanjeja ja kielioppikirjaa, saatiin AFS:ltä ne molemmat joten materiaalia kyllä riittää. Sen lisäks oon viime aikoina käännelly lastenkirjoja, tällä hetkellä luen japaniks Kaksin karkuteillä :--) aattelin että ei japania voi opiskella lukemalla kun se on niin vaikeeta mutta ihan hyvin tää sujuu sellasilla kirjoilla mihin on kanjeihin kirjotettu niiden lukutavat, ja niitä kirjoja kyllä ihan löytyy, melkein kaikkiin mangoihinkin on kirjotettu furiganat.

Mut niin, AFS:llä on perinteisesti kuukauden jälkeen sellanen leiri, mutta koska oon forever alone niin mun leiri oli vaan sellanen welcome party jossa noi japania opettavat tyypit ja niiden lapset oli. Sen lisäks oli myös paljon AFS:n kautta jo vaihdossa olleita nuoria joille oli oikeesti tosi kiva jutella, sovittiin kans et mennään porukalla kesällä johonki ja niin :D Sain niitten kaikkien sähköpostiosotteet, tai meeruosotteet, niin että voi kännykällä lähetellä. Pidin taas sellasen pienen Suomi-puheen.. Niin ja siellä juhlassa oli myös mun toinen perhe, se mihin vaihdan puolessavälissä. En oikein tienny yhtään miten niihin suhtautua ku en tienny niistä oikein mitään ja tykkään niin paljon mun nykyisestä perheestä että jossain mielessä en ees haluais vaihtaa. Se syy miks mun pitää on koska Atsushi on lukion kolmosella niin se valmistautuu yliopiston pääsykokeisiin niin kaikille tulee tosi kiire, ja sit koska AFS:llä ei oo rahaa maksaa mun bussimatkaa näin kaukaa koko vuotta. Harmi :/ jotenki se toinen perhe tuntuu niin vieraalta ja kun on sopeutunut tänne niin hassua alottaa taas alusta asti. Mitä nyt vähän tiedän niin se isä on joku tiedemies, äiti kotiäiti, isosisko oliko nyt vuoden nuorempi ja lähtee sillon ku tuun niin Hollantiin vaihtoon ja pikkusisko harrastaa koripalloa, tykkää peleistä ja on muutenkin aika poikamainen :--D se roikku siellä juhlassa koko ajan mussa kiinni ja olihan se aika sulonen mutta niille vanhemmille en esim. ehtiny ollenkaan puhua kun juttelin kaikille muille nuorille.

Vasemmalta tokan perheen pikkusisko,
kehari, Hollantiin lähtevä sisko
(ps. kännykkäkuva älkää tuomitko)

Yurie (eli hostsisko) soittaa alttoviulua niin sillä oli konsertti johon mentiin, itse asiassa oltiin käyty jo yhessä ennen sitä mutta joo. Se missä se käy ei oo mikään konservatorio tai mikään vaan ihan sellanen järjestö vaan, MUSE nimeltään :D niillä on pieni orkesteri ym, oli ihan kiva, siellä soitettiin klassista ja Pirates of the Caribbean ja oli sellasia söpöjä pieniä esityksiä, yks mun ikänen viulisti muuttu sammakosta prinssiks ja silleen. Atsushiki laulo siellä, Lumikista sen kääpiöiden paluulaulun. Täällä konsertissa kaikilla on iltapuvut päällä vaikka on ihan päivä ja nuorten ilmaiskonsertti, mikä on kyllä aika hassua.

Se "mun kanssa saman ikänen viulisti"

RANDOM! Ookii hito taas eri kuvakulmasta <3

Oon itekin alttoviulun kanssa aika epeli

Raamen, tsukemen, boku ikemen~ (..missä mun toinen sormi on?)

Atsushin kaa datailua + vampyyrileikit

Ja sitten! Golden week, jota kaikki niin kovin innolla odotti. Yhdellä päivällä pidempi viikonloppu eli maanantai vapaa, kaks päivää koulua ja torstai, perjantai ja lauantai vapaa. Siinä se sitten olikin :--D mutta paljon ehdittiin tehdä! Sillon sunnuntaina oli mm. toi Yurien konsertti, maanantai meni vaan rennosti ja sit lähettiin taas kokkauskouluun, käydään siellä joka kuukausi. Sen jälkeen Naritaan, jossa käydään aika usein pyörimässä ostoskeskuksessa nimeltä æon eli iiyon. Sit olikin taas koulua, tosin olin toisen päivän niistä kipeenä niin en menny.

Olin selittäny mamalle jotain vapusta kun se oli just sinä aikana niin mitäs vielä! Kun kävelin alakertaan niin nenään leijaili tuttu tuoksu ja kohta pistelinkin suuhuni Suomeenkin verrattuna parempia tippaleipiä ;__; <3 aww se oli niin söpöä, ne oli papan kanssa ettiny tippaleipien (tippareipa, ティッパレイパ) reseptin netistä ja tulostanu sen ja yy. Ne oli paljon pehmeempiä ku normaalisti mutta se oli vaan hyvä, maku oli kuitenkin yllättävän samanlainen!

Sit keskiviikkoiltana Atsushin kaveri tuli yöks, Seiya-kun. Atsushin luokkalaisia tyttöjä ois kans tullu kaks jos ei oltais Japanissa, täällä jotenkin hengailu ja tällänen ei oo niin yleistä ja varsinkin jos tyttö ja poika tekee jotain yhdessä ni sehän on ihan hirveetä - vielä kamalampaa on jos menee yökylään :--D Noi on mun kaa saman ikäsiä mutta silti niitten vanhemmat soitteli toistensa kanssa että no onkos lapsi nyt syönyt ja laitanko vielä jotain ja joo, ja sit mama vielä vahti et moneltako mentiin nukkumaan jne. Japanissa niin sanottua hengailua ei oikein tunnetta sellasena kun se Suomessa ehkä on, jos viettää aikaa jonkun kotona niin se on enemmänkin sellanen leikkihetki. Mitä tehtäis ja silleen. Se oli kuitenkin tosi jees tyyppi kyllä.. Mut yks asia mikä japanilaisissa pojissa on kans hassua on että ne ei yhtään häpeä sanoa että ne tykkää Justin Bieberistä, Taylor Swiftistä, Twilightista tai High School Musicalista XD Tosi tosi erilaista. Muutenkin ns. testosteronitason ylläpitoa ei niinkään harrasteta, koulussakin jopa pojat usein kävelee käsi kädessä, läpsii toisiaan perseelle, istuskelee sylissä ja halailee. Oon tähän mennessä nähnyt vaikka mitä, jopa sellaista mitä tänne ei varmaan kannata alkaa kirjottaa.

Pelattiin Wiillä kaikkea jännää ja juteltiin ja katottiin Paranormal Activity, tosin ne oli molemmat loppujen lopuks nukahtanu ja kattelin sitä siinä sitten aivan yksinäni. Seuraavana päivänä sitten ne tytötkin, tai no vaan toinen niistä, tuli meille ja lähettiin kaikkien kaa (minä, Atsushi, Seiya, Tanaka, Yurie, mama ja papa) Chiba-kenin kuuluisaan isoon kirpputoripaikkaan missä porukka möi vaikka mitä. Ja kaikki huuteli että ostakaa ostakaa tulkaa tulkaa ynnä muuta :D yllättävän äänekästä täällä Japanissakin, kyllä nää myyntihommat taittaa tollasissa paikoissa.

Vasemmalla Atsushi ja Seiya. Pelattiin autossa Super Smash Bros Brawlia :D

Halli oli toooosi iso ja ihmisiä oli paljon, tää oli vielä aamusta..

Atsushi, Seiya, (iloinen) kehari, Tanaka, Yurie (jota vaivas joku)

Sumuinen Chiba prefektuuri

Chiban lentävät miehet

Sen jälkeen käytiin taas Naritassa, aateltiin et katottais leffa mutta kaikki hyvät oli jo alkanu niin mentiinkin sitten pelihalliin, eli ns. geemu sentaa~ Yritettiin miljoona kertaa saada sellasta jumalatonta suklaakasaa sellasesta jännästä pyöreestä kaivuritiputustyöntö-laitteesta mutta ei millään meinannu tulla :D mama sit sano siitä jolleki työntekijälle niin se kiltisti vähän tökkäs sitä niin että ne suklaat tippu sieltä ja me vietiin ne kotiin, tosi ystävällistä. Kirpputorissaki oli jotain sellasia ufo catchereita niin ku joku pikkupoika jonkun tietyn lelun halus niin se työntekijä asetti sen niin että se oli tosi helppo saada siitä. Pelattiin paria peliä ja käytiin Yurien kaa purikurassa~ Se on siis nuorien keskuudessa todella suosittua, mennään koppiin, otetaan söpöjä kuvia ja sen jälkeen koristellaan niitä. Sitten yhden kuvan saa lähettää omaan kännykkään ja loput tulee sellasena papreiliuskana söpöllä taustalla ulos, joita voikin sitten hymyssä suin esitellä kaikille kavereilleen ja kuunnella "kawaiin" sulokasta sointia.

kuten näkyy olin hyvin innoissani mario kartista. ps. voitin. pps. kahesti.

Purikura~

Yks meiän otoksista, en oo kyllä
oikeesti noin läski/raskaana..

Toinen esimerkki purikurasta, tosin tää on
otettu Chinami-chanin kännykällä koulubussissa.

Käytiin syömässä sitte Coco'sissa, ravintolassa jossa käydään aika usein mutta jossa ei oikein oo mitään mitä haluisin syödä ni syön aina spagettia :'D käydään melkein aina ulkona syömässä jos ollaan oltu jossain. Opetin autossa näille taas vaihteeks suomea (otin siitä videon, oon ottanu paljon videoita täällä mutta lataus kestää miljoona vuotta ni en oo laittanu niitä.. Pitäiskö?), Yurie osaa jo vaikka mitä. Sitte ku tultiin kotiin ni tuli niin nostalginen lapsifiilis ku leikittiin piilosta! ;__; oikeesti Japani <3 Atsushi ja sen kaverit rakastaa leikkiä piilosta niin oli jotenki tosi sulosta. MUTTA se paikka missä me leikittiin.. En oo vielä tehny tästä talosta mitään esittelyä mutta täällä on tosi monta tatamihuonetta (perinteinen japanilainen bambulattiainen huone) jotka on melkein tyhjiä ja joita kukaan ei käytä, ne on enemmän siellä isovanhempien siivessä. Pianohuone on siinä niitten vieressä ja jos oon joskus illalla menny soittelemaan ja laulelemaan niin oon kyllä laittanut sen oven sinne tatamihuoneisiin päin kiinni koska se on tosi pelottavaa kattella sinne ku siellä ei oo mitään mutta silti tuntuu että kohta sieltä joku Sadako kömpii tulemaan :'D ihan btw täällä oli elokuvateatterissa vähän aikaa sitte Sadako 3D, ihan vaan japsiversio, oisin halunnu mennä kattomaan..

Siellä me sitten pyörittiin ja säikyteltiin toisiamme, Seiya-kun on niin parka ku se säikkyy tosi helposti, se oli ehkä kaikkein eniten peloissaan meistä kaikista XD tehtiin kans sellanen että porukka meni eri paikkoihin piiloon ja sit yhen piti kävellä ne tatamihuoneet läpi ja sitte sitä yhtä säikyteltiin. Onneks ei jääny aikaa tarpeeks että mäki oisin ehtiny kävellä sen läpi. Oli kyllä tosi raikasta jotenki olla taas pieni lapsi ja ihan innoisaan leikkiä muitten kanssa :')

Perjantaina aamulla lagattiin Yurien kaa ja katottiin joku tosi outo tofukummitusleffa jossa oli myös joku ninjakissa ja demonikoira. Käytiin illemmalla taas Chiba-kenissä, Costco nimisessä jättimarketissa, jossa myydään aikalailla amerikkalaistyylistä tavaraa ja ruokaa, siellä käydään sillain että ostetaan monta kärryä kaikkea jännää ja säästetään sitte. Näitten autossa on telkkari niin aina kun mentiin GW:n aikana johonkin niin siellä pyöri Ghiblin Ponyo rantakallioilla.. Ja koska kukaan ei vaivautunu vaihtamaan sitä CD:tä niin katoin sen varmaan 6 kertaa putkeen :--D Pooonyo poonyo ponyo sakana no ko, aoi umi kara, yaaattekita.. Poonyo ponyo ponyo~.. Ollaan kyllä kans aikasemmin katottu muitaki Ghiblin leffoja ja mm. Summer Wars jota rakastan <3

"PONYO.. SOUSUKE.. SUKI!"

"Boku mo suki!"

Lauantai oli tosi ihana kesäpäivä! Ulkoilutettiin koiria ja sit lähettiin niitten ja Yurien ja papan kaa sellaseen isoon puistoon. Rakastan oikeesti japanilaisia metsiä, ku kattoo niitä auton ikkunasta niin ne näyttää isoilta vihreiltä pilviltä. Haluisin vaan mennä sinne ja laulaa ja tanssia ja kirjotella kaikkea kivaa.

Sen jälkeen meillä oli naapureitten kaa grillausta, paljon mielenkiintosta porukkaa ja kaikki kyseli kauheesti Suomesta ja sit joku mun ikänen uimaripoika joka oli koko ajan ilman paitaa vaikka oli hirveen kylmä :--D huoh. Mut joo. Oli jo melkein ilta mut lähettiin sitte vielä tunnelmallisesti onseniin eli japanilaiseen kylpylään, oli tosi mielenkiintosta ja siellä oli saunaki! Eka käytiin siinä hierojalla ja sit mentiin lillumaan monenlaisiin eri altaisiin, yks niistä haisi niin pahalle etten menny lähellekään. Mut siellä porukka makas alastomana pihalauteilla pyyhe naamalla ihan ku ne ois ollu kuolleita, kaikista mielenkiintosin oli ehkä sellanen aika pieni allas missä oli telkkari ja siinä sitä vaan tuntemattomien kaa tuijotettiin ja höpötettiin XD

Sunnuntaina, joka oli GW:n viimenen päivä, mentiin sitten Disneylandin isoveljeen, Disney Seahin! Se on tosiaan enemmän ehkä Disneylandiin verrattuna vanhemmille, laitteet on hurjempia ynnä muuta sellasta. Tykkäsin siitä kyllä varmaan enemmän ja olin taas ihan yhtä haltioissani.

Auton lattia. Tosi tärkeä kuva.

Mun huone

Pieni merenneito <3 Ehkä mun lempipaikka~

Kävin Amerikassa.

Meiän Tower of Terror kuva :--D sellanen tippuva juttu ja just ku tippuu ni otetaan kuva, en tienny niin kävi noin.
No, ois ehkä muutenkin käyny noin.

Perus Japani ja silleen.

TOSI onnekas snapshot! Aladdin ja Jasmine puhu englantia, oisin halunnu ottaa
kuvan niitten kaa mut ne ehti mennä :<

Agrabah~

Under the sea..

Arielin piilopaikka C:

 .. Ja maanantaina koulu jatkui taas normaalisti. Oli tosi mukava viikko. Mulla on vielä tosi paljon kirjotettavaa mutta nyt mun pitää varmaankin mennä.. Täytyy ainakin tästä talosta tehdä postaus, ja oon ollut jo kaks kertaa Tokiossa niin siitä ainakin :D ja sitten kans koulusta pitää kirjotella vähän lisää, mm. siitä miten oon just nytten nelosluokkalaisten kanssa kun mun oma luokka on Bostonissa ja nää neloset on paljon mukavampia ja ottaa mut mukaan porukkaan ja tosi paljon samanlaista porukkaa, voisinpa olla täällä loppuun asti! Ja just tänään täältä lähti kaks amerikkalaista vaihtaria jotka oli meiän koulussa vaan viikon mutta olin yötä sen toisen luona tässä ja ör, tosi paljon kirjotettavaa mutta ei voi mitään! Ensi kertaan kai sitten. Loppuun vielä pari kuvaa japanilaisista maisemista ja teistä koska ne on mun mielestä tosi söpöjä. Tykkään myös siitä miten paljon täällä on sähköjohtoja.